Pontilliset lattialaudat

Varastotuotteena meillä on 28*95mm kokoinen perinteinen mäntylattiapontti.

Päätypontattu Ponttiset:

Lattiapontteihin erikoistuneen Kyyjärven Sahan tavara on päätypontattua lankeavan pituista Ponttiset lattiaponttia 28*95mm. Hukka % on päätypontin ansiosta pieni. Tavara on uunikuivattu ja säilytetty lämpimässä varastossa. Asennusohje TÄSTÄ.


Oma tuotanto:
Lattiapontit sahataan kevättalvella ja vain talvella kaadetuista tukeista. Lattiapontit kuivataan rauhallisesti kuivauskatoksessa kevätkesän aikana ulkokuivaksi. Heinä-elokuussa lattiapontit höylätään ja viedään höyläyksen jälkeen lämmitettyyn varastotilaan, jossa toimii kosteudenpoistaja. Tällä menettelyllä lattiapontit kuivuvat hiljaa käyttökosteuteensa 8-12% ja ovat suorempia kuin pikaista keinokuivausta käytettäessä. Tämä tavara soveltuu hyvin puolilämpimiin mökkirakennuksiin.

Kuva alla on lämpimästä lattiaponttivarastosta johon lattiaponti on pinottu välirimojen kanssa jämpteihin riveihin, joissa tavara säilyy suorana.
Lattiaponttivarasto

Oman tuotannon lattiapontti lajitellaan laadun mukaan 1-lk, Välilaatu ja 2-lk. 

Tässä lattiaponttien hintoja:

(sis alv 22%)


Koko
Puulaji
Laatu
Neliöhinta
Metrihinta
Varastotilanne Tuotekuvaus
28*95
Mänty
1-lk
28,98
2,52
Löytyy
Ponttiset päätypontattu
28*95
Mänty
1-lk
23.00
2.000
Tulee loppukesästä
Oma tuotanto, pituuslajiteltu
28*95
Mänty
Välilaatu
21.00
1.826
Tulee loppukesästä Oma tuotanto, pituuslajiteltu
28*95
Mänty
2-lk
14.00
1,217
Hieman
Oma tuotanto, sekamittaa

Lattiapontin menekki leveyksien mukaan:


Lattiaponttien kiinnitykseen suosittelemme lattiaponttiruuveja, jolloin kiinnitys on nauloja parempi (narisee vähemmän) ja tarvittaessa voi lattian purkaa helpommin, esim. vesivahingon sattuessa. Pieni n. 1cm puuliimapalko pontissa koolinkien välillä poistaa narinan kuivimpaan talviaikaan. Liimaa ei kuitenkaan saa käyttää enempää. Pieni määrä liimaa poistaa välyksen, mutta sallii lattian elää vuodenaikojen ja ilmankosteuden mukaan. Lattiapontit suosittelemme kiinnitettäväksi suoraan lattiakoolinkilankkuihin. Vanerien ym. käyttö koolinkilankkujen ja lattian välissä ei ole suositeltavaa, joska se aiheuttaa valtaisan narinan.

Ulkoseinien vierellä kannattaa käyttää mahdollisimman tiivistä eristettä, vaikka lattian alla käyttäisi esim. purua/selluvillaa. Sillä parinkin millin rako seinän vierellä eristeen ja lattiapontin välissä mahdollistaa "kylmän vedon" aina lattian keskelle asti. Jolloin ainakin rossipermantolattioissa kylmä lattia on enemmän sääntö kuin poikkeus. Sahuri itse teki makuukamarinsa lattian seinien viereen 10 cm leveän laudoitetun käytävän jonka molemmille reunoille laittoi pikipaperin ja survoi sen välin tolkuttoman tiiviiksi purua. ko. huone on ainoa todella lämpimän lattian omaava huone talossa jossa on rossipermannot. Vaikka eriste lattian keskellä tiivistyisi ja painuisi vuosien mittaan ja keskelle lattiaa tulisi rako lattian ja eristeen väliin, niin seinien viereltä ei pääse vetoa, kun nuo 10cm käytävät on pikipaperilla eristetty lattiapontin alapintaan asti kiinni ja purua on lattiapontin ja seinän väliin jätetyn raon täytteenä aina lattiapontin päällypintaan asti jalkalistan takana.