Uusin tulokas 2004
Sahuri ja sen tyttö, Sanni (kuva 2001)
Sahurin vaimo ja lastensa äiti
Eräänä elokuisena aamuna, vähän sen jälkeen kun ihminen oli astunut sen suuren askeleen emmentaalin pinnalle (oliko se joku Neil Armstrong, tai joku), pyllähti 1969 vuotta, kahdeksan kuukautta ja 23 päivää sen jälkeen, kun eräs mies oli naulattu puuhun ainoastaan siitä syystä, että hän oli ehdottanut ihmisille, etta olisi kivaa olla hyvä toisille ihmisille, ihan pelkästään vaihteen vuoksi... klo 8.55 aamusella äitinsä helpotukseksi ulkoilmaan tämä edelläkin jo mainittu purukeisarin poika.
Ja ihmetyksestä pää pyörällä vanhemmat antoivat pojalle nimeksi Marko Olavi Tamminiemi. Maaseudulla kasvoi siis tämä sahurin alku. Kun koitti aika valita uraputken alkua, päätti hän jatkaa isiensä viitoittamaa tietä ja halkoa tukkia hamaan auringon laskuun. Kouluja hän kävi lukuisat vuodet, kävi vielä oppisopimus- ja muut kurssit kaupan päälle. Kunnes vuonna 1993 jKr helmikuussa otti hän ohjakset isänsä siirtyessä kunniakkaan työsaran tehneenä eläkkeelle.
Ja nyt edelleen sinnittelee tämä sahurimme ahkeroimassa tämän uusiutuvan luonnonvaramme, eli puun kimpussa. Jalostaen siitä yhä uudelleen ja uudelleen sahattua ja höylättyä puutavaraa, ammattitaitoisten timpurien ja tee se itse (ja korjauta muilla) timpurien käytettäväksi.
Sahuri itse teossa (klikkaa)
Butiikki
email: marko@tamminiemi.com kaikennäköistä viestiä, kommenttia ja tarinaa voi heittää em. osoitteeseen.